Viinaa, viina, enemmän viinaa!

Tässä blogissa puhutaan viinasta. Suoraan ja kiertelemättä. Puhutaan hyvästä viinasta ja sitten siitä vähän vähemmän hyvästä viinasta. Ja jos oikein innostutaan, niin alkoholipolitiikasta, ja siitä, minne meitä ollaan viemässä. 32 vuotisen elämäni aikana olen kerennyt pelaamaan viinan kanssa ja paljon. "Paljon" tulee jo ammattinikin puolesta, sillä olen viettänyt tiskin takana useampia vuosia baarimaijan roolissa. Olen osallistunut toki aiemminkin lukuisiin keskusteluihin aiheesta viina, ja onhan sitä tullut itsekin maisteltua.

Rellestyksen olen jo puhtaasti jättänyt nuoremmille, muttei se tarkoita, jotteiko kotonani olisi alkoholia. Virolaista tuontiviinaa ei kotoani löydy, mutta esimerkiksi edelliseltä ulkomaanmatkaltani toin litran Jamesonia (n. 21e) verovapaasti. Sitä edellisellä kerralla tilasin kaveriltani Espanjasta useamman pullon hyvää cavaa (n. 6e/ plo) ja sitä edellisen kerran toin cavani ruotsinlaivalta, kuten myös sitä edellisellä kerralla. Viimeisen viiden vuoden aikana olen ostanut Suomesta Alkosta yhteensä 6 pulloa alkoholia: neljä pulloa ylihinnoiteltua valkkaria ja yhden Baileysin sekä yhden skumpan. Otetaan vaikka vertailukohdaksi tuo Jameson.  Alkossa 0,7 litran pullo maksaa 31,90e ja verovapaasti lentokoneessa litran pulloni maksoi n. 21euroa. Lisäksi tuo valkkari (Alkon tuote), jota tilasin edellisen kerran keväällä, oli noussut kesän aikana useamman euron.

Alkoholin käyttöni on kaikin tavoin mitattuna todella vähäistä, mutta jos hinta on jopa näinkin minimaalisella käytöllä syy tuoda reissuilta viinaa, niin alan ymmärtämään myös Viroon reissaajia. Baarissa "ikäni" työskennelleenä huomaan kulutuksessa huiman piikin. Nimittäin alaspäin. Tästä on kiittäminen jatkuvasti veronkorotuksista johtuvien sisäänostohintojen nousun. Tämä ravintoloiden sisäänostohintojen nousu näkyy luonnollisesti myös kuluttajahinnoissa.

Mitä luulette, loppuisiko viinan juonti, jos maassa olisi kieltolaki? Ei. Entä jos veroja vielä korotetaan ja aukioloaikoja leikataan? Ei. Viina haetaan muualta ja bileet siirtyvät baareista esimerkiksi koteihin. Pahimmassa tapauksessa yölliset järjestyshäiriöt lisääntyvät yksityisasunnoissa, sillä viinan anniskeluahan ei siellä valvo kukaan.

Nyt taisi mennä jo paasaamiseksi, heti alussa! Vaikka lupasinkin puhua siitä hyvästä viinasta. Hyvä viina - mitä se on?  Tämä riippuu pitkälti siitä, kuka kysymykseen vastaa. Itse pidän puhtaista mauista, esimerkiksi kotimaisista marjoista saa tehtyä hyviä ja raikkaita juomia, varsinkin näin syksyllä, kun raaka-aineet ovat tuoreita. Vodka on aina helppo valinta drinkkien ”viinaksi”, yksinkertainen ja mukava. Se on vähän kuin hyvä ystävä, luotettava. Mutta jossain vaiheessa helppous saattaa jo tuntua puuduttavalta. Juomatottumukseni onkin kokeneet suuren harppauksen kohti aikuisuutta ja olen oppinut pitämään muistakin viinoista. Konjakista ja viskistä olen pitänyt aina. Tai oikeastaan olen aina rakastanut niitä. Rommiin olen tutustunut ihan lähiaikoina ja olemme oppineet pitämään toisistamme. Uusin nautintoni on valkoviini, jota ennemmin en voinut sietää. Tämä on sinänsä outoa, koska juon kuoharia, cavaa, shamppista and you name it.  Valkoviinin ystäväksi tulemiseen vaadittiin vain lasillinen hyvää valkkaria. Tämän uuden tuttavuuden jälkeen kotonani onkin aina yksi pullo kylmässä valmiina. Muuten ravintola-alan ammattilaiseksi minulla on hävettävän suppea baarikaappi. Kaappini sisältää vain vodkaa, viskiä, cavaa ja viiniä. Ja koskaan ei ole mikään vanhaksi mennyt! Yhden korkkivikaisen cavan tosin jouduin kaatamaan viemäriin.

Jokohan olen tässä ensimmäisessä tekstissä maininnut tarpeeksi monta eri alkoholia, jotta joku viranomainen tarttuisi tekstiini. Jäänkin tässä  odottelemaan blogin poistokehoitusta!


Modaaja - Maake